My little pony

Pojalle tein tammikuussa tähtitakin neuloksesta, ja harmitti jo, että tytöllä ei vastaavaa ollut. Niiiin näppärä autoilu-, kylä- ja kauppatakki ja kun kelit ovat nollissa, niin kuka nyt haalaria autoon pukee. Syksyllä kirppikseltä ostamani toppatakki oli kyllä nätti ja hyvä, mutta vetoketju niin vaikea, että se on jäänyt narikkaan.

Keltainen kamomillaheppakangas on odotellut jo marraskuusta ompeluintoa ja löysi kavereikseen laatikosta jotain pörröistä neulosta vuoriksi ja liilaa resoriksi. Oli kyllä etsimistä tuo resori, kun keltainen on meillä niin harvinainen väri. Lopulta vastaväri voitti. Heppakankaan tyttö oli itse valinnut nettikaupasta.

Ottobren Kettu Pettunen tehtiin nyt koossa 128 (kerrankin kasvunvaraa, jos menisi vielä syksylläkin) ja tietenkin taas ilman sitä huppua, mutta nyt taskuilla. Turhaan jännitin niitä taskuja, olivat helppo ommella.