Kun sataa sataa ropisee..

Pinkki sadetakkikangas oli marinoitunut kauan kangaslaatikossani... sitä ennen vuosikymmenen äidilläni, eikä ollut muuttunut pihapuvuksi pikkusiskolleni. Vanha sadetakki tuli tyttärelleni pieneksi, uuden kalastelu alkoi, mutta kaupan hintalappuja kyttäillessäni muistin taas tuon kankaan ja sen tosiasian, että pinkki ei välttämättä kelpaa enää kohta! Oli aika teurastaa kangas.

Summer rain -kaava Ottobre 4/09:sta näytti suuritöiseltä, mutta kaava kerrallaan homma eteni. Vetoketju löytyi Eurokankaasta, stopparit vanhasta tuulitakistani, heijastintarraa löytyi jemmasta. Osa saumoista on teipattu saumantiivistysnauhalla. Sirkkarenkaat sain Annelta ja taskut jätin tekemättä, kun ne lehden kuvissa näyttivät kankeilta. Vuoripuuvillaa ei löytynyt isoa palaa, joten siinä on nyt jätskiä ja kukkaa
sekaisin!

Tyttären sanat "Äiti, tää on ihanin takki koskaan" saa melkein toivomaan lisää syyssadetta. Sitten voi napata takin taas ulos!